Historiaa

Satakuntalaista sivityshistoriaa


Eurajoen kristillinen opiston on perustettu 1926. Opiston ovat perustaneet Länsi-Suomen heränneet eli rukoilevaiset. Suomen vanhimman herätysliikkeen juuret ovat vuonna 1756 Liisa Eerikintyttären Kalanissa käynnistämässää kansanliikkeessä.

Opiston päärakennus on alkuaan ollut Vuojoen kartanon sivutila, Lavilan kartanon päärakennus. Vuojoen kartanon isäntä Björkenheim rakennutti sen pojalleen 1906.

Opiston alkuperäisenä tehtävänä oli kohottaa nuorten yleistä sivistystasoa siten, että pääpaino pantiin "herättävän omintakeiseen ajatteluun ja siveellistä luonnetta kehittävään opetukseen". Opistossa tarjottiin sekä teoreettisia että käytännöllisiä aineita. Koulupäivinä vuorottelivat sekä maatalous, kotitalous, käsityöt, että humanistiset ja yhteiskunnalliset aineet. Uskonnontunnit, aamu- ja iltahartaudet ja seuratoiminta tukivat opiskelijoiden hengellistä kasvua.

Opiston tunnuksena oli rukoilevaisuudesta tullut lause "Käsi aurassa, sydän taivaassa."

Sotavuodet opistolla

Sotavuosina 1939–1945 elettiin myös opiston elämässä poikkeuksellista aikaa. Opiston johtaja pastori Miika Tarna ja poikaoppilaat saivat kutsun rintamalle puolustamaan isänmaan vapautta. Näiden vuosien muistona on juhlasalin seinässä marmoritaulut, joissa on 33 entisen opistolaisen nimeä.

Johtajatar, maisteri Lempi Nevavuoren johdolla myös kotirintamalla elettiin vaativia aikoja. Opistotalo toimi lastenkotien evakuointipaikkana vuoden ajan 1939–1940. Asukkaita tuli noin 160 Viipurin ja Munkkiniemen lastenkodeista. Jatkosodan aikana 1943–1944 opistolla oli inkeriläisen väestön siirtoleiri ja sairaala.

Rakentamisen ja kehittämisen vuodet

Sodan jälkeinen aika on ollut nopeiden muutosten aikaan. Sodasta palaavien nuorten tarpeita varten tehostettiin maatalouden opetusta: opistolle ostettiin peltoa ja hakamaata sekä rakennettiin karjatilat ja kasvihuoneet. Opetus- ja asuntolatiloja rakennettiin lisää, Mäntylä-rakennuksen vanhempi osa on vuodelta 1947. Pihasauna on vuodelta 1956, Veistola valmistui vuonna 1961. Toiminnan laajenemisen vuoksi valmistui vuonna 1992 uusi asuntolarakennus.

Yhteiskunnan nopeat muutokset ovat näkyneet opiston koulutustarjonnassa. Perinteisten kansanopistolinjojen lisäksi on pitänyt vastata työelämän uusiin haasteisiin. Keskikoulu- ja lukio-opetus mahdollistui yhteistyössä opiston yhteyteen perustetun Eurajoen yhteiskoulun kanssa. Sadat opiskelijat ovat sitä kautta päässeet jatkamaan aina korkeakoulututkintoon saakka. 1950-luvulla opistolla oli mahdollista käydä jopa autokoulu.

1980-luvulla opetus eriytyi moniin valmentaviin ja ammatillisiin linjoihin, joista osa toimii vieläkin: hoitoalan, ekologian, musiikin, musiikkiterapian, lapsityön, psykologian, kasvatustieteen, kulttuuriantropologian, psykologian, koulunkäyntiavustajan, veneenrakennuksen ja terveyskasvatuksen linjat.

Avoimen yliopiston perusopinnot eri aineissa ovat lisänneet opiskelijoiden valinnan vapautta ja mahdollisuutta valmentautua korkeakouluopintoihin.

Lisäksi opistolla on kehitetty lyhytkurssitoimintaa. Vuosittain opistolla järjestetään noin 50 kädentaitojen, taideaineiden, kielten ja hyvinvoinnin kurssia, joille osallistuu satoja kurssilaisia eripuolilta Suomea.

Eurajoen kristillisen opiston täyttää 90 vuotta vuonna 2016. Tänään EKO on vireä satakuntalainen koulutuskeskus, joka edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja tarjoaa eri-ikäisille opiskelijoille mahdollisuuden opiskella vuorovaikutuksessa toistensa kanssa kauniissa ja viihtyisässä ympäristössä.